WW-näyttelymatkalla, vol 4

Maanantai, matkaan käy kotia kohti vuoden vanhempana jälleen, kiitos ystävät rakkaat!!

Tästä olisi pitänyt ehtiä ottamaan parempikin kuva - kyseessä tuleva kesähuvilamme muotopuutarhoineen ja labyrintteineen

Itävalta, Wien ja lentoasema odottaa, lento kotiin ja omassa sängyssä ehkä noin klo 3 huomenna. 

Ja nyt jo mietitään ensi vuoden Tanskan matkaa...

WW-näyttelymatkalla, vol 3

Lauantai ja sunnuntai; WW-huumaa

Lauantaiaamu, ilmoittautuminen ja eläinlääkärintarkastus - aina yhtä riemuisaa sekamelskaa ja tungosta. Kukaan ei ihan varmaksi tiedä, mihin pitäisi seuraavaksi mennä

Avajaiset

Eija ja naapurin komea poikamies, IPT

Lauantai-illan ruokapaikka, ruotsalaisetkin osuivat samaan paikkaan

Näyttelyhallin viereinen ostari, sunnuntaina aamupäivällä ei mitään suurempaa ruuhkaa

...ja illalla jälleen kirkon kulmille

WW-näyttelymatkalla, vol 2

Perjantai, paikalliseen tarjontaa tutustumista, hieman shoppailua...

Löydettiin hieno kirkko, jossa tietysti piti käydä katsomassa

...josta sitten siirryimmekin muiden nähtävyyksien pariin

Keskustan torilta, katujen varsilta, liikeistä ja vähän muualtakin tuli hyviä löytöjä itse kullekin. 

WW -näyttelymatkalla, vol 1

Eilen starttasimme Aksun kanssa pueoli neljän aikaan -siis aamulla- Karkusta. Pakkasta oli, kylmä oli, vaikkakin siihen aikaan elimistö on vielä unessa, onneksi ihan kaikkea ei tunne.

Eijan nappasimme mukaan lumen keskeltä, tunnelma ajaessa oli sadunomainen; pimeää, lunta, puiden oksat hohtavat jäisenä - pikasiirtymä syksyn ankeudesta joulun juhlaan. Oliko luonto houkuttelemassa meitä jäämään kotiin?

Eikun suunta Helsinki-Vantaan kenttää, lento 8.25 Wieniin. Sieltä vuokra-autolla nelisensataa kilometriä.

maisemat lentokoneesta

Vuokra-auton löytäminen Wienin kentältä oli haasteellista; mutta suomalaisella sisukkuudella noin viiden kilometrin kävelyn jälkeen oli Quashqai alla ja nokka kohti Kroatiaa. 

Shoppailupaikkoja löytyi jo ennen Zagrebia

Meitin vuokra-auto

Ilta ostarilla, huomaa intersport ...

 Hmmm... Soittaiskos sitä kotiin äitelle....

Helga etsii - kotia vai sijoituskotia?

Nyt sen sain päätettyä; Helga lähtee hakemaan uutta kotia. Voiko vaikeampaa olla kuin laittaa lapsia maailmalle, mutta kun ei kaikkia voi kotiinkaan jättää...

Helga, meidän ahmatti - joka saattaa käydä nappaamassa leivän kädestä ja syö melkein mitä vain :-)

Ocicat ry:n pentulista

Smee, itseoikeutetusti tähän ensimmäiseksi, koska on joka paikassa ensimmäisenä. Ja kertoo sen myös kaikille. Päältä hopeaa, sisältä kultaa.

Tässä se nyt on, blogi.